Avainsana: Yin jooga

Julkaistu

Miksi Qi:n pitää virrata vapaasti?

Meridiaani Qi energiakanava

Yin-joogatunnilla ohjaaja puhuu siitä, kuinka pitkäkestoinen venytys tai paineistus asanan kohdealueeseen poistaa tukoksia ja mahdollistaa Qi:n vapaan virtauksen kehossa. Minkä takia se on niin tärkeää?

Mitä on Qi?

Aloitetaan siitä, mitä on Qi. Qi on elämänenergia, joka virtaa kaikessa elollisessa. Jos Qi ei virtaa, ei ole elämää. Jos Qi:n virtaus on tukittu, emme voi hyvin.

Qi on monessa mielessä kiinalaisen lääketieteen perusta, mutta yhtä lailla tästä elämän energiasta puhutaan intialaisessa Ayurveda -lääketieteessä (nimellä Prana), Maya-intiaanit tunsivat sen variaation ja Euroopassakin sen arvellaan olleen tunnettua jo Ötzi jäämiehen aikaan (yli 5 000 vuotta sitten), koska Ötzistä löydettiin jälkiä akupunktiosta, jolla oli ilmeisesti hoidettu Ötzin alaselän reumaa.

Minusta Qi:tä on helpoin ymmärtää rinnastamalla ihmisessä virtaava Qi auringon tuottamaan energiaan maapallolla. Auringon energialla on monia ilmentymismuotoja ja se voi muuttaa muotoaan: valo, lämpö, tuuli, aallot, sähkö… Ilman auringon energiaa, ei maapallolla olisi elämää.

Samaan tapaan Qi:llä on ihmiskehossa monia ilmentymismuotoja. Se on ruoasta, hengitysilmasta tai vanhemmiltamme syntymässä saatua energiaa, jota kehomme varastoi munuaisiin ja muuttaa lämmöksi, liikkeeksi, ääneksi jopa sähköksi. Qi vaikuttaa kehossamme kaikkeen: aineenvaihduntaan, verenkiertoon, hengitykseen, tunteisiin ja ajatustoimintaan.

Mitä tapahtuu, jos Qi ei pääse virtaamaan?

Jos auringon energia ei pääse virtaamaan maapallolla kuten sen kuuluu, aiheutuu siitä ongelmia. Liian vähäinen valo ei mahdollista kasvien kasvua, kuten ei liika kylmyyskään. Toisaalta liika kuumuus kuivattaa viljelykset, eikä liika valokaan ole hyväksi. Sama koskee tuulta ja aaltoja, jopa sähköä. Kun poikkeuksellisen kova tuuli katkaisee sähkölinjat, on sähköstä riippuvainen yhteiskuntamme pulassa, kunnes sähkömiehet korjaavat katkoksen. Qi:n estetty virtaus voi olla yhtä vahingollista ihmiselle kuin katkennut sähkölinja sähkölämmitteiselle asunnolle.

Tästä meille kaikille tuttu esimerkki on tukos tai kireys hartialihaksessa, joka aiheuttaa päänsäryn, kun Qi (tässä tapauksessa esimerkiksi verenkierron muodossa) ei pääse vapaasti virtaamaan päähän. Kun Qi virtaa vapaasti, pysymme fyysisesti ja henkisesti hyvinvoivina.

Miten Qi:n saa virtaamaan?

Toinen hyvä rinnastus Qi:hin ja sen jakeluverkostoon on kastelujärjestelmä viljelyksillä. Kun kastelujärjestelmään kertyy roskaa, ei vesi enää pääse virtaamaan siinä vapaasti ja kasvit eivät voi hyvin. Kun roskat putsataan kasteluletkuista, saavat kasvit elinvoimansa takaisin. Myös Qi:n jakeluverkostoon kerääntyy tukoksia, jos ei sitä pidetä puhtaana. Hyviä tapoja avata näitä tukoksia ovat mm. Yin-jooga ja shiatsu-hieronta.

Qi kulkee kehossamme verisuonia ja energiakanavia, eli meridiaaneja pitkin. Viimeisimmän käsityksen mukaan nämä kiinalaisten jo tuhansia vuosia tuntemat energiakanavat ovat kaikkialle kehoon levittäytyviä sidekudosverkostoja (faskiaa) sekä niiden välistä tilaa, joita länsimainen lääketiede on ruvennut tutkimaan tarkemmin vasta viime vuosina. Jos faskiaa ei liikuta, se jähmettyy ja Qi ei pääse virtaamaan siinä vapaasti. Konkreettinen esimerkki tästä löytyy kehostamme joka aamu. Koemme kehomme jäykäksi, kunnes olemme venytelleet faskiat ”auki”.

Qi:n vapaa virtaus on siis kehomme hyvinvoinnin perusta. Se ei ole magiaa, vaan kokonaisvaltainen tapa ymmärtää kehomme toimintaa. Se täydentää länsimaisen lääketieteen ajatusmaailmaa, eikä ole sen kanssa ristiriidassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että sen ymmärtäminen tai edes sen ajatteleminen ei ole millään lailla välttämätöntä, jotta Yin-joogasta ja shiatsusta sekä niiden tuomista terveysvaikutuksista voisi saada hyötyä. Riittää hyvin, kun antautuu Qi:n vapaan virtauksen tuomaan hyvään oloon ja siitä nautiskeluun.

Lähteet:

The Spark in the Machine, Dr Daniel Keown, 2014

Yin Yoga – Principles & Practice, Paul Grilley, 2012

Yin-jooga, Jouni Hallikainen, 2019

Julkaistu

Yin-joogan hyödyt

Yin jooga tuo kehoon hyvän ja kevyen olon ja rauhoittaa mielen.

Yin-jooga on lempeä, mutta tehokas joogamuoto, jota suositellaan harjoitettavaksi muun aktiivisemman liikunnan (esim. vinyasa jooga, pallopelit tai juoksu) vastapainoksi. Taolaisen filosofian mukaan kaikessa on yin- ja yang-puolensa ja nämä täydentävät toinen toisiaan. Tämä pätee myös liikuntaan . Tarvitsemme sekä rauhoittavaa yin- että voimallisempaa yang-liikuntaa ylläpitääksemme fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiamme.

Yang-liikunnan tavoitteena on vahvistaa lihaksia ja luita kuormittamalla niitä lyhytkestoisilla ja toistuvilla liikkeillä (esim. painojen nosto tai haara-perushypyt). Yin-liikunta puolestaan vahvistaa ensisijaisesti niveliä kuormittamalla niitä tasaisilla ja pitkäkestoisilla liikkeillä (esim. eteentaivutus). Niin yin- kuin yang-harjoittelussakin tärkeää on tehdä harjoitus kohtuudella ja omat henkilökohtaiset rajansa huomioiden. Liian raskaiden painojen nosto voi rikkoa kehoa siinä kuin liian pitkälle viety eteentaivutuskin.

Tärkeää on kuunnella kehoaan ja oppia tuntemaan omat rajansa. ”No pain, No gain” -ajattelu ei kuulu Yin-joogaan. Päinvastoin Yin-joogaa ei pitäisi koskaan tehdä suoritushakuisesti, eikä se saa ikinä aiheuttaa kipua. Sen sijaan Yin-asentojen pitäisi tuntua sopivana paineen tunteena ja/tai venytyksenä kohdealueella. Ajoittain tunne voi olla jopa hieman epämukava, muttei koskaan kipeä.

Jos emme koukistaisi polvea viikkoon, se muuttuisi jäykäksi. Sama pätee kaikkiin muihinkin niveliimme, esimerkiksi selkään. Jos selkää ei säännöllisesti liikuta sen kuuden luonnollisen liikeradan mukaisesti (eteen, taakse, vasemmalle, oikealle, kierto molempiin suuntiin), alkavat liikeradat pienentyä ja selkä jäykistyy. Käyttämättömän nivelen nivelsiteet alkavat surkastua ja lyhentyä rajoittaen nivelen liikkuvuutta. Staattiset ja pitkäkestoiset Yin-asennot nesteyttävät ja vahvistavat kohdealueiden niveliä ja palauttavat niiden liikkuvuutta.

Samaan aikaan, kun Yin-asennot parantavat nivelten liikkuvuutta, ne myös vaikuttavat koko kehoa yhdistävään sidekudosverkostoon, eli faskiaan nesteyttäen sitä ja poistaen siitä mahdollisia tukoksia. Kiinalaisen lääketieteen mukaan tukokset sidekudosverkostossa (joita kutsutaan meridinaaiksi kiinalaisessa lääketieteessä) saattavat johtaa huonovointisuuteen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Tasapainoinen, esteetön energiankierto sidekudoksissa pitää mielen ja kehon hyvinvoivana. Akupunktio perustuu tähän samaan ajatukseen.

Yin-joogaa ei kuitenkaan ole välttämätöntä miettiä näin syvällisesti. Suurin osa Yin-joogatunnilla käyvistä tulee sinne saadakseen kehoonsa hyvän ja kevyen olon sekä poistaakseen stressiä ja rauhoittaakseen mieltään. Yin-jooga vaikuttaa hyvinvointiin monin tavoin ja tärkeintä onkin nauttia tunneista ja niiden tuloksista juuri sellaisena, kun ne itse kokee.

Yin joogan hyödyt
Yin jooga tuo kehoon hyvän ja kevyen olon ja rauhoittaa mielen.

Lähteet:

Yin Yoga – Principles & Practice, Paul Grilley, 2012

The Complete Guide to Yin Yoga, Bernie Clark, 2012

Julkaistu

Mitä on GroundingYin®

GroundingYin yhdistää kehon terveyttä ylläpitävän Yin-joogan ja Shiatsu-hieronnan.

GroundingYinin avulla ylläpidetään kehon ja mielen tasapainoista tilaa ja ympäri kehoa löytyvien faskiaverkostojen terveyttä. Faskia on sidekudosta, jota löytyy lihaksista, nivelistä ja jänteistä. Näitä faskiaverkostoja tai energiakanavia kutsutaan kiinalaisessa lääketieteessä meridiaaneiksi ja ne tunnetaan myös intialaisessa Ayurveda-lääketieteessä. GroundingYinin avulla pyritään lisäämään sidekudosverkostojen nesteytystä ja parantamaan aineenvaihduntaa kalvorakenteiden välissä. Harjoitus siis edistää kehon liikkuvuutta ja vähentää kipu- ja kireystiloja – niin fyysisiä, kuin psyykkisiäkin.

Shiatsu-hieronnassa painellaan kehon akupisteitä ja edistetään näin energian vapaata liikkuvuutta kehossa. Länsimaisin termein voidaan ajatella, että shiatsu hoitaa pinnallista faskiaa, joka sisältää veri- ja imusuonia sekä hermoja.

Yin-jooga on lempeä joogamuoto, jossa keskitytään venyttämään pois kehon ja mielen kireyksiä pitkäkestoisilla asanoilla, eli asennoilla. Yin-asanat hoitavat puolestaan syviä faskioita, jotka ovat yhteydessä jänteisiin, nivelsiteisiin ja lihaksiin. Yin-asanoissa ollaan useamman minuutin ajan, koska lyhyt venytys ei vielä saa aikaan muutoksia faskiassa. Tekemisen sijaan Yin-asanoissa keskitytään meditatiiviseen olemiseen ja kehon kuunteluun.

GroundingYin -tunnilla sinulla on lupa nauttia. Mitä rennommin mielin olet asanoissa, sen parempi.

Ohjaaja ohjaa asanoihin ja antaa niihin vaihtoehtoja. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla asanassa, koska jokainen meistä on erilainen. Asanat venyttävät lihasten lisäksi jänteitä ja niveliä. Nivelessä saa tuntua painetta, mutta kipua ei saa tuntea.

GroundingYin tunnilla voit korjata asanaa ja liikkua, jos sinusta tuntuu siltä. Asanoilla haetaan optimaalista liikkuvuutta ylittämättä rajoja. Voit muuttaa asentoa joko hieman kevyemmäksi, jos olo alkaa muuttua tukalaksi tai viedä sitä vielä pidemmälle kehon antaessa periksi. Tai sitten vain olet paikallaan nauttien. Kaikki on sallittua. Tärkeintä on, että kuuntelet itseäsi ja kehoasi.

Kun olet asanoissa, käy ohjaaja tehostamassa hoitoa hieromalla ja painelemalla energiakanavia (faskiaverkostoja) ja niiden varrelta löytyviä akupisteitä.

GroundingYinin on kehittänyt suomalainen Minna Andersson, joka en ole minä, vaikka samanniminen olenkin. Olen itse opiskellut GroundingYiniä Minna Anderssonin opissa. Minna Andersson on kirjoittanut aineesta myös kirjan Elinvoimainen vuosi – Kuinka tukea terveyttä perinteisen kiinalaisen lääketieteen ja yin-joogan keinoin.